Mäntsälän seurakunta

Blogit

14.2.2018 8.00

Keijupölyä

Nita Laine, diakoni

Näin tänä iltana tuntemattoman ihmisen jakaneen Facebookissa kuvan, jossa oli teksti:

”Kevätauringon paljastamat miljoonat leijailevat pölyhiukkaset ovat asennekysymys:

  • Ihanaa, talo on täynnä keijupölyä, ihasteli nelivuotias Frida.”

Muistin edellisenä päivänä auringon valon tulviessa ikkunoista sormeilleeni lasteni nukkekodin kattoa. Sitä keijupölyähän oli huomattava kerros. Pölyn suhteen en ole koskaan ollut fanaattinen ja viihdyn kotona niin kauan, kun lattioilla mahtuu kävelemään, ruokapöytä ei ole aivan tahmatassujen koristelema ja lavuaarit ovat suhteellisen puhtaat. Sitten onkin haastavampia kohtia. Miten tunnistan ja huomaan omat tarpeeni ja osaan kertoa niistä rakentavasti? Miten säilyttää toiveikas asenne omien puutteideni suhteen? Miten muistan ristiriitatilanteissa olevani toisinaan myös väärässä ja osaan kiertää valtataistelujen karikot?

Miten katsot elämäsi arkisia asioita? Miten haluaisit katsoa niitä?

Itsensä ja omien asenteiden muuttaminen on kokemukseni mukaan varsin työlästä. Olen monta kertaa havahtunut lukiessani jotain ajat sitten kirjoittamaani painivani edelleen samojen asioiden kanssa. Onneksi on myös hetkiä, joissa huomaan ymmärtäväni hieman enemmän itsestäni, osaavani katsoa jotain ihmistä tai ilmiötä uudesta näkökulmasta tai valita rakentavammin. Työ minussa on kesken. Toivoa antaa minua suurempi, minut luonut. Jumala, joka lupaa: ”Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää.” (Hepr. 13:5)

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja