Iloista pääsiäistä
Hyvä lukija.
Tahdon toivottaa Sinulle iloista pääsiäistä. Näin toivottaessani en ajattele niinkään iloa, joka liittyy ns. hauskanpitoon. Tämä ilo, mitä ajattelen, ankkuroituu siihen, miksi pääsiäistä ylipäänsä vietetään.
On totta, että tällä ilolla on tumma taustansa. Kristuksen ylösnousemusta edelsi tuskien tie, via dolorosa. Hänen ystävänsä ja läheisensä joutuivat käymään epätoivon viimeisellä kääntöpiirillä asti ennen kuin saivat osakseen tämän ilon. Auringonkin oli pimennyttävä ennen sitä.
Kristuksen ylösnousemuksesta lähtevä ilo peilaa aina jotenkin kuoleman todellisuutta. Se löytää voimansa juuri siitä, että pääsiäisaamuna elämän ja kuoleman lainalaisuus murtui. Elämä osoittautuikin kuolemaa vahvemmaksi, valo voimakkaammaksi pimeää. Jos ei tämä tuota meille iloa, niin mikä sitten?
Elämässämme emme voi välttyä surulta, emme kuoleman kosketukselta. Tämän jokainen joutuu kipeästi tuntemaan. Mutta tietäkäämme, ettei mikään siitä voi silti riistää meiltä iloamme iankaikkisesta elämästä. Sen edestä kyllä kannattaa toivottaa:
iloista pääsiäistä.