Maanantai 6. helmikuuta. Nimipäivää viettää Terhi, Teija, Tiia, Tea, Terhikki
 Rss Sivukartta

Kuka heittäisi ensimmäisen kiven?

Katsoin kauhulla viime viikolla.

Kristityt hyökkäävät toistensa kimppuun television prime time -keskusteluohjelmassa.

Mietin moneen kertaan, että se kirkko, josta tuossa ohjelmassa piirrettiin kuvaa ei ole minun kirkkoni.

 

Minun kirkkoni on kirkko, jossa mukana on monenlaisia ihmisiä, kaikki rikkinäisiä ja armoa tarvitsevia. Minun kirkossani ei tarvitse heittää toista kivellä, osoittaa syntiä ja haukkua vanhoilliseksi tai rappiolla olevaksi. Minun kirkossani jokainen tietää, että minulla ei ole asiat yhtään paremmin, olipa tuo kaveri syntinen tai ei.

 

Minun kirkkoni toivottavasti tunnetaan rakkaudestaan,  niinkuin Jeesuskin jo toivoi:

"Minä olen opettanut heidät tuntemaan sinun nimesi ja opetan yhä, jotta heissä pysyisi sama rakkaus, jota sinä olet minulle osoittanut, ja jotta minä näin pysyisin heissä." Joh. 17:26

 

Tämän ohjelman katsomisen jälkeen etsin luterilaisuuden perusteet esille ja löysin Augsburgin tunnustuksen. Siellä käy selväksi, että harva asia on tässä kirkossa lopulta tärkeää. Augsburgin tunnustuksen kohta 15 toteaa:

"Samoin meidän keskuudessamme muistutetaan, että ihmisten perinnäissäännökset, jotka on säädetty siinä tarkoituksessa, että sovitettaisiin Jumala, ansaittaisiin armo ja suoritettaisiin hyvitys synneistä, ovat evankeliumin ja uskonopin vastaisia. Sen tähden luostarilupaukset sekä ruokia ja paastopäiviä ym. koskevat erikoissäännökset, jotka on asetettu armon saavuttamiseksi ja syntien sovittamiseksi, ovat hyödyttömiä ja evankeliumin vastaisia."

 

Jeesuskin rohkaisee meitä miettimään asioita rakkauden näkökulmasta:

Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä. Room. 12:2

Minun kirkossani siis alati katsotaan, mikä on rakkaudessa tärkeää. Vain tärkeään kiinnitetään huomiota. Ja tärkeää on se, pelastunko minä vai en. Kaikki muu on toissijaista - sitä paitsi, jos se on syntiä, Jumala antaa anteeksi!

Sellainen on minun kirkkoni. Ja se on tämä luterilainen kirkko.



Kommentoi tätä kirjoitusta