Hyppää sisältöön

Mitä rippikoulu on?

Rippikoulu-uudistus

Rippikoulut ympäri Suomen uudistuvat vuonna 2017. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikouluja ohjaa valtakunnallinen rippikoulusuunnitelma, jonka avulla seurakunta tekee oman paikallissuunnitelman. Edellinen rippikoulusuunnitelma oli vuodelta 2001, ja luterilaisen kirkon piispainkokous hyväksyi uuden rippikoulusuunnitelman ”Suuri ihme” keväällä 2017. Rippikoulusuunnitelman nimi ”Suuri ihme” nousee Raamatusta. Rippikoulussa ihmetellään Jumalan töitä ja omaa olemassaoloa Jumalan luomana: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” (Ps. 139:14). Suunnitelmassa rippikoulun toiminta-ajatukseksi on sanoitettu, että rippikoulu vahvistaa nuorten uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan ja varustaa heitä elämään kristittyinä.

Mikä muuttuu?

Uusi suunnitelma muistuttaa, että rippikoulun ytimessä on nuori. Uudistuksessa nuoret ja nuorten osallisuus ja osallistuvuus ovat kantavia teemoja. Konkreettisia muutoksia uudistuksessa on muun muassa itsenäisen ennakkojakson muuttuminen ryhmän yhteiseksi seurakunnan toimintaan tutustumiseksi. Uuden suunnitelman myötä rippikouluryhmät nauttivat myös messussa ehtoollista ohjaajiensa kanssa.

Mäntsälässä ja muualla Suomessa on pitkään toimittu niin, että nuoret saavat ensimmäisessä tapaamisessa merkintäkortin, johon keräävät leimoja jumalanpalveluksista, nuorten toiminnasta ja muusta seurakunnan toiminnasta. Tämä itsenäinen ennakkojakso vähenee ja seurakunnan toimintaan osallistutaan enemmän yhdessä oman ryhmän kanssa. Messuun mennään siis enemmän yhdessä.

Rippikoulu-uudistukseen kuuluu myös paljon muuta, siinä huomioidaan toimintaympäristön muutos esimerkiksi mobiilitekniikkaa hyödyntäen ja kehitetään edelleen rippikoulun pedagogiikkaa nuorilähtöisemmäksi. Myös perheet otetaan enemmän mukaan rippikouluun, kutsumalla heitä messuun yhdessä nuorten kanssa, sillä rippikoulu on perheen yhteinen matka.

Ehtoolliselle jo rippikoulun aikana

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa lapset ovat olleet tervetulleita nauttimaan ehtoollista vuodesta 1979 lähtien. Kastettujen lasten ollut mahdollista osallistua ehtoollisen viettoon yhdessä vanhempiensa, kummiensa ja isovanhempiensa kanssa, eli yhdessä konfirmoidun läheisensä kanssa saatuaan ensin opetusta ehtoollisen merkityksestä (KJ 2: 11). Rippikouluryhmät ovat saaneet osallistua ehtoollisen viettoon yhdessä opettajansa kanssa vuodesta 2003 (KJ 2:11).

Kun ryhmä menee yhdessä ryhmän ohjaajan kanssa messuun, ja on saanut ehtoollisopetusta jonkun tapaamisen yhteydessä, voivat rippikoululaiset osallistua ehtoolliselle. Itsenäisesti ehtoolliselle voi osallistua vasta konfirmaation jälkeen.

Tällä käytännöllä kirkkomme on halunnut palata kristillisen kirkon varhaisempaan perinteeseen, missä kaikki kastetut, lapset ja aikuiset, ovat saaneet nauttia ehtoollista.