Mäntsälän seurakunnalle lahjoitettiin Koivisto-kuunarin pienoismalli

Luovutetun Karjalan alueisiin kuuluvalta Koivistolta muutti sotien jälkeen noin 800 evakkoa Mäntsälään. Evakoiden joukossa saapuivat myös vuonna 1946 Koiviston Humaljoen kylästä kotoisin olevat Elna ja Mauno Ratia.

Ratioiden vanhin poika Martti Ratia oli merikapteeni, jolle vanhemmat teettivät lahjaksi Koivisto-kuunarin pienoismallin. Pienoismalli siirtyi ensin perheen toisiksi vanhimmalle pojalle Erkki Ratialle kapteenin menehdyttyä vuonna 2016, ja syyskuussa 2022 Elna ja Mauno Ratian lapset lahjoittivat pienoismallin Mäntsälän seurakuntaan. 

”Näin se on kaikkien mäntsäläläisten ja erityisesti koivistolaista alkuperää olevien nähtävillä”, Elna ja Mauno Ratian tytär Anne Markkanen kertoo.

Koivisto-kuunari edusti koivistolaista laivanrakennustaitoa

Ennen sotia Koivisto eli merenkulusta ja kalastuksesta. Asukkaiden yleisimmät ammatit olivat kalastaja, laivuri ja laivanrakentaja. Koivisto-kuunarin suunnitteli Kaarlo Pulli, joka myös aloitti sen rakentamisen vuonna 1939. Rakennuspaikkana toimi talvisotaan asti Koiviston Ingertilän kylä.

”Talonpoikaistyylinen kuunari edusti koivistolaista laivanrakennustaitoa, ja alus jäi viimeiseksi Suomessa rakennetuksi puukuunariksi, joka pelastettiin Karjalasta”, Anne Markkanen avaa kuunarin historiaa. 

”Lisäksi se oli mallina, kun Suomi rakensi liki sata puista sotakorvauskuunaria Hollmingin telakalla Raumalla ja Laivateollisuuden telakalla Turussa.”

Kolmimastoisen Koiviston pituus oli 44,3 metriä, leveys 8,8 metriä ja syväys 3,7 metriä. Kantavuus oli 570 tonnia. Talvisota ja jatkosota sotkivat rakennusaikataulua. Kuunari oli runkovalmis vasta 17.2.1944, jolloin se laskettiin veteen ja hinattiin länteen. Koivisto-kuunari valmistui lopullisesti vuonna 1946, jolloin se aloitti Itämeren ja Pohjanmeren liikenteessä. Kotisatamana toimi Rauma.

Tärkeää työtä koivistolaisen kulttuurihistorian edistämiseksi ja tallettamiseksi 

”Vanhempani olivat perustamassa monenlaista seura- ja järjestötoimintaa Mäntsälään, jolla hajallaan olleet koivistolaiset voitiin koota yhteen. Äidilläni ja isälläni oli voimakas tarve ylläpitää koivistolaisia perinteitä ja juuriaan, ja me lapset omaksuimme asian tärkeyden heiltä”, Anne Markkanen toteaa.

Pienoismalli on sijoitettu Mäntsälän seurakuntakeskuksen salin edessä olevan käytävän päähän, Kirvun kirkon maalauksen alle. Pienoismallia voi käydä katsomassa seurakuntakeskuksessa järjestettävien tilaisuuksien aikaan.

”Mäntsälässä on paljon heitä, joilla on koivistolaiset juuret. Kirkon kattokruunun ohella kuunari on symbolisesti merkittävä heille ja heidän jälkeläisilleen. Meille muillekin välittyy näiden konkreettisten esineiden kautta arvokasta perimätietoa”, kirkkoherra Tarja Meijer kiittelee.

”Kulttuurihistorian ohella esineet kantavat mukanaan tunnearvoa. Uskon, että sekä koivistolaisille että monille muille mäntsäläläisille menetetyn Karjalan historia on sydämenasia. Olemme hyvin kiitollisia tästä lahjoituksesta.”

Mäntsälässä toimii edelleen Mäntsälän Koivistolaiset-seura, joka on valtakunnallisen Suomen Koivisto-Seuran paikallisseura. Tällä hetkellä Mäntsälän Koivistolaisten puheenjohtajana toimii Jukka Ratia. Suomen Koivisto-Seura järjestää vuosittain koivistolaisille suunnatun tapahtuman Koiviston Juhlat, jonne kokoontuu eri puolille Suomea sijoittuneet koivistolaiset. Mäntsälä on aktiivisen paikallisseuransa ja keskeisen sijaintinsa vuoksi ollut monen monituiset kerrat juhlien pitopaikkana. Viimeksi juhlat järjestettiin Mäntsälässä heinäkuussa 2022.