Jouluaaton saarna 24.12.2024
Luuk.2: 1–14

SIIHEN AIKAAN
Luukas aloittaa jouluevankeliuminsa viittaamalla historiallisiin tekijöihin - siihen aikaan. Evankelistalle oli tärkeää, että Jeesuksen syntymän tapahtumat linkittyvät aikaan ja paikkaan, konkreettisiin asioihin. Luukas hahmotteleekin heti alussa laajempaa kuvaa sen ajan tilanteesta ja mainitsee nimeltä kaksi vallan kahvassa olevaa, Rooman valtakunnan keisari Augustuksen ja Syyrian käskynhaltija Quiriniuksen.

KAIPAUS RAUHAAN
Tapahtumasarja lähtee liikkeelle keisari Augustuksen mahtikäskystä: kaikkien koko valtakunnassa on maksettava veronsa, lähdettävä oman sukukuntansa kotikaupunkiin verollepanoa varten. Vaikka jälkimaailma tuntee Augustuksen suurena ja mahtavana rauhankeisarina, oli Augustuksen asema hankittu ”verenvuodatuksella, petturuudella ja ryöstelyillä”, kertovat historiakirjat. Rauhan ja järjestyksen hintana oli järkyttävä määrä sotaa ja väkivaltaa.

Jeesuksen juutalaiset vanhemmat elivät roomalaisen vallan alla, keisari Augustuksen ikeessä. Jeesuksen oma kansa odotti parempia aikoja. Kärsivä kansa sai toivoa ja voimaa Jumalan lähettämien profeettojen ennustuksista, luvatusta Rauhanruhtinasta. Kuten hetki sitten kuulimme profeetta Miikan ennustuksen sanat: ”Hän tuo rauhan”. (Miika 5: 4)

Myöhemmille sukupolville aikaan ja paikkaan sidottu jouluevankeliumi kertoo siis viestiä merkittävästä käännekohdasta ihmiskunnan historiassa. Jouluevankeliumissa on kyse Jumalan ihmeellisestä suunnitelmasta, jonka hän toteutti keskellä tavallisten ihmisten arkista elämää. Jumalan vastaus huokaavalle ja kaipaavalle maailmalle löytyy pienessä lapsessa, köyhässä seimessä. Aivan kuten profeetat ennustivat tapahtuvaksi. Vapahtaja syntyi kerran halpaan seimeen, mutta syntyy uudestaan ja uudestaan ihmisten sydämissä.

PITKÄ MATKA
Joosefin ja Marian matka oli arvatenkin pitkä ja vaivalloinen. Vaikka meille ei kerrota, millaiset ajatukset tai huolet täyttivät matkalaisten mielet, kuulen kaukaisia kaikuja tien päältä: Koska ollaan perillä? Onko vielä pitkä matka? Missä voimme yöpyä? Kuka ottaa meidät vastaan? Onhan pienokaisella kaikki hyvin?

Luukas ei kirjoita sen tarkemmin matkan rasituksista, mutta raskaana olevan naisen matkanteko ei kai koskaan ole vaivatonta. Edes majapaikkaa ei tahtonut ensin löytyä. Vapahtaja syntyi arkisen elämän ja huolten keskellä. Ensimmäisen joulun puitteet eivät olleet kovin hohdokkaat: yösija eläinten tallissa, eläinten ruokakaukalo vastasyntyneen kehtona, heinät pienokaisen lämmikkeenä.

Matka seimelle on tänäkin vuonna ollut monelle pitkä ja vaivalloinen. Olen vieraillut kodeissa, joissa joulua ei odotettu ilolla ja innolla. Kun rakas ihminen on poissa, mikään ei ole niin kuin ennen. Kun yksinäisyys luo varjonsa jokaiseen päivään, hiipii tyhjyys jouluunkin. Kun perhesuhteet ovat solmussa, ahdistaa ajatuskin jatkuvasta riitelystä. Kun rahat on loppu, vie pennin venytys joskus viimeisetkin mehut. Kun sodat ja maailman pahuus pelottavat, ei mieli löydä rauhaa.

TOIVOTTU JA ODOTETTU LAPSI
Luulen, että aika harvoin elämässä on niin seesteistä, että puitteet olisivat täydelliset joulun tulolle. Joulun lapsi syntyi siihen aikaan ja syntyy tänäkin päivänä huolten ja kaipauksen maailmaan. Joulun lapsi oli ja on todella odotettu ja toivottu lapsi.

JUMALA SYNTYI IHMISEKSI
Jouluevankeliumin ydinsanoma on siinä, että Jumala syntyi ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa. Jo varhaiset kirkkoisät näkivät, että tässä on joulun syvin salaisuus. Jumaluuden rajat murtuivat, kun Jumala otti ihmisen muodon pienessä lapsessa.

Tämä merkitsi ihmisyydelle samojen rajojen murtumista, ihmiselle avautui tie kohti Jumalaa. Jumala tuli ihmiseksi, jotta kuka tahansa ihminen saisi olla hänen lähellään.

Martti Lutherin joulurukouksen sanoin: ”Tänään, syntymäjuhlanasi tahdon erityisesti tätä tutkistella. Syntyessäsi neitsyt Mariasta salasit jumaluutesi halpaan ihmisluontoon. Ja tämän sinä olet tehnyt lunastaaksesi minut. Minä olen köyhä, mutta sinä tulit minun tähteni köyhäksi tehdäksesi köyhyytesi kautta minut rikkaaksi. Minut on syntini ja tottelemattomuuteni vajottanut kadotukseen asti. Sinä alensit itsesi korottaaksesi minut taivaaseen olemalla kuuliainen hamaan ristinkuolemaan asti”.

SIIHEN AIKAAN - EI VIELÄ, MUTTA JO NYT
Siihen aikaan tapahtui käänne koko ihmiskunnan historiassa. Vapahtajan syntymässä täyttyivät profeettojen ennustukset, Jeesus toi mukanaan rauhan. Vielä eivät ole taistelut tauonneet, vielä asuu kaipaus sydämissämme. Ja kuitenkin - jo tänään, tässä ja nyt, on läsnä taivaallinen kirkkaus, lupauksen lapsi. Jeesus tuo mukanaan ihmeellistä rauhaa ihmismieleen. Paavalin sanoin ”Jumalan rauha on kaikkea ymmärrystä ylempää ja varjelee ajatuksemme Kristuksessa Jeesuksessa” (Fil.4: 7). Vielä kerran on oleva maa, jossa ei tiedetäkään väkivallasta tai hävityksestä. On vain rauha, rauhan maa.

TÄYTTYVÄ KAIPAUS
Jouluun liittyy monenlaisia odotuksia, pelkojakin. Joulu on täällä, vaikket tuntisi yltäväsi siihen. Parasta ja hienointa joulussa onkin sen ikiaikainen sanoma, joka ei riipu sinun tuntemuksistasi, valmistelujesi määrästä tai elämäntilanteestasi. Paimenten lailla saat Korkeimman kutsun keskellä elämäsi arkea. Suuren taivaallisen sotajoukon tavoin saat sydämessäsi antaa kunnian Hänelle, Rauhanruhtinaalle:
”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa”.

Toivotan joulurauhaa ja siunausta kaikkiin koteihin!

Kuten Maria, luota johdatukseen.
Kuten Joosef, usko tehtävääsi.
Kuten paimenet, usko ihmeisiin.
Kuten tietäjät, katsele taivaalle ja anna tähtien valaista tietäsi.
Kristus-lapsi siunatkoon joulusi.