Mäntsälän seurakunnan ympäristökasvatussuunnitelma 2025 - 2030

Tausta

Mäntsälän seurakunnan ympäristötyöllä on kolme ohjaavaa paikallista dokumenttia: ympäristöohjelma, ympäristöviestintäsuunnitelma ja ympäristökasvatussuunnitelma. Ympäristöohjelmassa määritellään isossa mittakaavassa seurakunnan ”kärkihankkeita” ja tavoitteita Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Mäntsälän seurakunnan ympäristötyön lähtökohta ja tausta esitellään tarkemmin ympäristöohjelmassa. Ympäristöviestintäsuunnitelma ohjaa seurakunnan viestinnällistä kärkeä ja sisältää ympäristötyön vuosikellon. Ympäristökasvatussuunnitelma määrittelee ympäristötyömme kasvatuksellisia tavoitteita.

Toimintaympäristömme

Mäntsälä on vanha maalaispitäjä, joka on asukasluvultaan ja kirkonkylältään kehittynyt hiljalleen. Keskusta-alue on kehittynyt ja muuttunut kaupunkimaisemmaksi viimeisten vuosikymmenien aikana. Kunnan lukuisissa kylissä asutus ja kyläkeskukset ovat edelleen varsin maaseutumaisia. Metsä- ja peltomaisemien keskellä luonto voi olla aivan etuovella vastassa. Oma lukunsa Mäntsälässä ovat sen eteläiset kylät Hyökännummi ja Ohkola, jotka muodostavat asukasluvultaan suuren keskittymän ja jotka kuuluvat Helsingistä alkavaan Suomen suurimpaan taajama-alueeseen.

Seurakunnan omat toimitilat sijaitsevat pääosin kirkonkylän alueella, mutta toimintaa tapahtuu vielä jossakin määrin myös kylillä. Hyökännummen kylällä sijaitsee oma kerhotalo. Seurakunnan oma leirikeskus Ahvenlammella sijaitsee metsän keskellä ja lähellä suolampea. Omalla leiritoiminnallamme on hyvät puitteet lähellä luontoa; näin mahdollistuu luomakunnan ja ympäristön kokeminen leiri- ja kasvatustoiminnassa. Seurakunta mahdollistaa läheisessä yhteydessään toimivalle partiolle toimitilat sekä kirkonkylällä että Levannon kylällä leiripaikka Käpypirtin muodossa.

Ihmisten taustan ja asuinalueiden myötä mäntsäläläisten luontosuhde on moninainen: toisilla läheisempi ja toisilla etäisempi. Luontosuhteiden kirjo tarkoittaa hyvin monimuotoista lähtötilannetta seurakunnan kasvatustyölle. Monimuotoista on myös kristillisen sanaston tuntemus, mikä edellyttää seurakuntatyössä käytettävän kielen tarkkaa harkintaa. Toisaalta viestin tulee olla puettuna ymmärrettävään sanastoon, mutta toisaalta on myös välttämätöntä, että kristillisen uskon perimmäinen ajatus tulee käytetyissä sanoissa ilmi.

Teologiset lähtökohtamme

Alusta alkaen kristillinen usko on ollut myös eräänlainen vastakulttuuri ja muutosvoima. Tämä on kristillisten kirkkojen tehtävä myös ympäristökysymyksen äärellä. Suhteessa yhteiskuntaan ja suuriin kuvioihin, meidän tehtävämme on herätellä ja vaatia muutosta. Meidän on sekä toimittava itse että vaadittava toimia muilta luomakunnan auttamiseksi ja hoivaamiseksi. Suhteessa ihmiseen tehtävämme on kasvatuksen ja sielunhoidon tehtävä. Kirkkojen ja seurakuntien on oltava paikka, jossa ihminen saa eheytyä suhteessaan muuhun luomakuntaan ja jossa hän saa voimaa muutokseen. Kaikessa tässä rakkauden kuuluu ohjata toimintaamme.

Strategiamme Välittävä seurakunta mukaan olemme seurakuntana koko Jumalan maailmasta ja luomakunnasta välittävä ja siksi toimimme luontoa ja ympäristöä suojellen ja kunnioittaen. Ei ole tarkoitus, että seurakunnalla on ystävän kasvot ja välittävä asenne vain ihmistä kohtaan, vaan myös luomakuntaa kohtaan. Suojelun ja kunnioittamisen periaatteet tarkoittavat luomiskertomuksessa ilmenneen Jumalan tahdon vakavasti ottamista. Hän asetti ihmisen viljelemään ja varjelemaan.

Strategiamme mukaan me näemme ja kohtaamme jokaisen ihmisen Jumalan luomistyön ihmeenä. Tämän voisi nähdä tarkoittavan ihmisen kohtaamista kokonaisvaltaisesti ja kuunnellen. Seurakunnan on oltava paikka, jossa ihminen saa kasvaa jumalasuhteessaan oppien samalla suhteestaan muuhun luomakuntaan. Kristillinen usko voi antaa vastauksen ihmisen perimmäiseen kysymykseen omasta paikasta ja tehtävästä tässä maailmassa.

Ikäkausien huomioiminen

Kasvatusta ja kasvua tapahtuu halki ihmisen elämän. Siksi kristillinen kasvatustyö kattaa koko seurakunnan vauvasta vaariin. Ympäristökasvatussuunnitelmassa emme lähde määrittämään toimintasuunnitelmia eri työaloille tai kaikille suunnattua tarkkaa linjaa. Suunnitelman voimassaolo kaudelle määritellään tavoitteiksi kolme kattotermiä sekä laaditaan niille selitys. Näitä kolmea tavoitetta työaloilla sovelletaan käytännössä kulloiseenkin toimivuoteen parhaaksi katsotulla tavalla. Tämän tähden tavoitteissa voi olla yksittäisiä ajatuksia tai kohtia, jotka eivät jonakin vuonna tai koko voimassaoloaikanaan tule sovelletuksi jollakin työalalla.

Tavoitteemme

Ympäristökasvatuksen kolmeksi keskeiseksi tavoitteeksi nostamme Mäntsälän seurakunnassa luontosuhteen, tunteet ja liikkeen.

Luontosuhde

Ihmiselämää määrittävät aina suhde itseen ja toiseen. Luontosuhteessa ovat läsnä nämä molemmat ulottuvuudet; se heijastelee suhdetta itseemme sekä luontoon. Seurakuntaelämässä on osallisina sekä niitä, jotka ovat varttuneet lähellä luontoa, että niitä, jotka ovat kasvaneet vailla mitään erityistä kontaktia siihen. Seurakuntana voimme mahdollistaa suhteessa muuhun luomakuntaan kasvamisen sekä erilaisten luontokokemusten saamisen.

Kristillisen luomisteologian mukaan olemme paljon vartijoita. Ympäröivää maailmaa ei ole annettu meille riistettäväksi ja ryöstettäväksi, vaan viljeltäväksi ja varjeltavaksi. Kristillisen seurakunnan tulisi olla paikka, jossa ihminen kasvaa kunnioittamaan ja arvostamaan luomakuntaa sekä välittämään siitä.

Ihminen joutuu hyvin usein tunnustamaan oman pienuutensa luomakunnan keskellä. Epävarmuus voi johtaa pelkoon. Pienuuden kokemuksen haluamme kuitenkin johtavan luonnon ja maamaailmankaikkeuden ihmettelyyn. Ikäluokasta riippumatta haluamme johdatella ihmisiä kunnioittamaan, ihmettelemään, varjelemaan ja rakastamaan luomakuntaa. Jokaisella on oikeus oppia elämään osana luontoa ja vastaanottamaan sen antimia.

Tavoitteita ja suuntaviivoja:

• Mahdollistamme toiminnassamme luonnossa liikkumisen sekä pyhän kohtaamisen myös luonnon keskellä.
• Luonnon keskellä tapahtuvan toiminnan järjestämme mahdollisuuksien mukaan matalan kynnyksen toimintana ja helposti saavutettavana, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua.
• Tuomme luontoa läsnä olevaksi hartauksissa.
• Pidämme esillä kohtuullista elämäntapaa ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa.

Ympäristötunteet

Ihminen on tunteva ja kokeva olento. Tunteet määrittävät jokapäiväistä elämäämme. Ympäristökysymyksiin keskittyvässä uutisoinnissa ja tutkimuksessa ihmisten kokemien tunteiden kuvaus vaikuttaa keskittyvän erityisesti ympäristöahdistukseen ja negatiivisiin tuntemuksiin. Nykyajan vallitsevia tuntemuksia voivat olla näköalattomuus sekä tulevaisuuden herättämät huolet, pelot ja ahdistus. Nämä ovat kokemuksina ymmärrettäviä, kun otetaan huomioon ilmasto- ja ympäristökysymysten todellisuus.

Kirkkoa kuvattaessa on käytetty vertauskuvana sairaalaa. Seurakunnassa ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti niin tämän vahvuus kuin särkyneisyyskin huomioiden. Ahdistus ja kokemus omien vaikutusmahdollisuuksien riittämättömyydestä ruokkii välinpitämättömyyttä ja luovuttamisen mielialaa. Meidän on tarjottava turvallinen tila ihmiselle käsitellä ympäristöön liittyviä tunteitaan.

Suhteessa ihmiseen meidän ensisijainen tehtävämme on pitää esillä toivoa. Ympäristökysymyksissä katumuksen kokemusta kantavia meidän on rohkaistava ja autettava muutokseen. Missään vaiheessa ihmisen syyllistäminen ja syrjään jättäminen hänen valintojensa takia eivät voi olla ratkaisu. Tässäkin sielunhoidollinen lähestyminen on tervettä.

Kristillisen sanoman ytimessä on toivo. Luottamusta tulevaisuuteen tarvitaan myös ympäristökysymysten kanssa. Tulevaisuustoivo voi johtaa uskoon omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa, mistä taasen seuraisi aktiivinen toimijuus. Sen lisäksi, että tarjoamme tilan ympäristötunteiden käsittelylle, me hoidamme särkyneitä ja haavoitettuja. Tavoitteemme on auttaa ihmistä löytämään toivo epätoivon sijasta ja säilyttämään usko tulevaisuuteen. Luonto on monelle myös ilon lähde. Hyvää luontosuhdetta tukevat positiiviset kokemukset ympäröivästä luomakunnasta.

Tavoitteita ja suuntaviivoja:

• Järjestämämme toiminta on turvallinen tilan omien kokemuksien ja tuntemuksien kohtaamiselle.
• Pidämme esillä sielunhoidon ja keskustelun mahdollisuutta kaikissa mielen kysymyksissä, myös ympäristötunteissa.
• Olemme matkakumppanina pimeydestä valoon ja epätoivosta toivoon.
• Pyrimme siihen, että toimintaamme osallistuva ihminen saa kokea iloa ja hyvää luonnon parissa.

Liike

Liike on toki ihmisen liikkumista paikasta toiseen, mutta se kuvastaa myös muutosta ja toimintaa. Ihminen on kokonaisvaltaisesti ymmärrettynä sielullinen ja ruumiillinen olento. Tämä on otettava huomioon myös toiminnassamme. Liike kuuluu myös hengelliseen elämään aina alkaen käsien ristimisestä rukouksen eleenä.

Luontosuhteen muodostumisen ja säilymisen kannalta luonnossa kulkeminen on välttämätöntä. Metsässä tai muualla luonnossa liikkuminen ovat toki vain yksi hyötyliikunnan muoto. Liikkuminen edesauttaa monenlaista hyvää ja siihen seurakunnankin on hyvä kannustaa niin työntekijöitään kuin jäseniään.

Olemme liikkuva seurakunta myös ryhtymällä sanoista tekoihin sekä rohkaisemalla muita samaan. Hyvän luontosuhteen ja positiivisten tunteiden myötä löytyy aktiivinen toimijuus luomakunnan parhaaksi. Uskomme muutoksen mahdollisuuteen. Autamme myös muita uskomaan muutoksen mahdollisuuteen.

Tavoitteita ja suuntaviivoja:

• Otamme mallia Liikkuva seurakunta -toimintaideasta.
• Pidämme esillä hyötyliikunnan merkitystä ja luonnossa liikkumisen hyviä vaikutuksia.
• Kannustamme ja rohkaisemme ihmisiä, omista työntekijöistämme alkaen, liikkumaan kävellen tai pyöräillen silloin, kun se on mahdollista.
• Kannustamme ihmisiä toimimaan ja vaikuttamaan asioihin luomakunnan hyväksi.
• Sisällytämme ympäristöaiheisia tapahtumia ja päiviä toimintaamme sekä teemme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.